 |
| Kuka? |
Huomaan että Bye Mandu kehittyy parhaiten ihan omalla painollaan. Kiireen saa unohtaa. Parin kuukauden tiivis keikkaputki loppui lauantaina ja meillä on vihdoin enemmän aikaa tehdä uutta materiaalia! Naais. Into uusien biisien tekemiseen kasvaa päivä päivältä. Homma alkaa hahmottua ja jokainen uusi biisi vie meitä lähemmäs “sitä omaa soundia”.
Seuraavaksi lyhyt viikkokatsaus:
Ylitimme 400 tykkääjän rajan Facebookissa, julkaisimme ensimmäisen massavillitysvideon (Bye Mandu Harlem Shaken) Youtubessa, pääsimme kakkosina semifinaaleihin kansainvälisessä Emergenza -bändikisassa ja kävimme ensimmäistä kertaa Turussa keikalla! Kak zdorvo!
Turun reissu oli mahtava! Oli todella virkistävää käydä Hesan ulkopuolella moikkaamassa meille tuntemattomia naamoja. Bar Kuka toimi loistavana keikkapaikkana ja tarjosi meille roimasti uusia tuttavuuksia (siis 400 raja rikki!). Samana iltana esiintynyt turkulainen Demoiselle Gosse veti huikean shown ja levitti Turun yöhön rakkauden pususanomaa.
 |
| Kuka?? |
Jottei postaukseni olisi mukava, pehmeä ja muikisteleva, lisäsin loppuun vielä futuristista filosofista pohdintaa:
Meillä on ollut alusta alkaen kaksi eri musatyyliä pelissä, groovaava brit-pop ja massiivismelankolinen post-pop. Näiden musatyylien yhdistäminen on mutkikasta ja vaarallisen haastavaa. Parhaita tuloksia syntyy kun valitsee yhden suunnan ja tekee sen sitten kunnolla. Tällä hetkellä uudet kappaleet liikkuvat massiiviseen, suuria tunteita herättävään suuntaan, 30 Seconds to Marsin, Sigur Rosin ja Coldplayn tyyliin.
Post -musasta huolimatta, olen edelleen Red Hot Chili Peppersin, Maroon 5:n ja Kooksin suurkuluttaja. Sisälläni asuu groovepoika, joka kaipaa biiseissä sitä sykkivää poppikonetta ja däänsflooria. Uskonkin, että Brit-pop tulee vaikuttamaan jollain tasolla myös uusissa biiseissämme. Tärkeintä on tehdä musaa, joka herättää ihmisessä kuin ihmisessä jonkinasteisia tunnetiloja.
Post -musasta huolimatta, olen edelleen Red Hot Chili Peppersin, Maroon 5:n ja Kooksin suurkuluttaja. Sisälläni asuu groovepoika, joka kaipaa biiseissä sitä sykkivää poppikonetta ja däänsflooria. Uskonkin, että Brit-pop tulee vaikuttamaan jollain tasolla myös uusissa biiseissämme. Tärkeintä on tehdä musaa, joka herättää ihmisessä kuin ihmisessä jonkinasteisia tunnetiloja.
Tässä vielä suuri ylpeydenaiheemme; Bye Mandu Harlem Shake.
Pusuja!
- Vartiaisen Sergei
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti